ÄRTYVÄN SUOLEN OIREYHTYMÄ

MIKÄ ON IBS?

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen suoliston toiminnallinen häiriö, joka vaikuttaa paksusuolen alueella. Tyypillisiä oireita ovat vatsakipu, vatsakrampit, turvotus, ilmavaivat ja ummetus ja/tai ripuli.

IBS:n esiintymisen Suomessa on raportoitu olevan n. 15% kuten muissakin maissa, riippumatta siitä, että eri maissa elintavat saattavat hyvinkin poiketa toisistaan.

IBS ei lisää muiden sairauksien (esim. suolistosyövät) yleisyyttä, mutta sen on krooninen sairaus, jolla on hyvin ikävä vaikutus siitä kärsivien ihmisten päivittäiseen elämänlaatuun.

OIREET

IBS aiheuttaa usein pitkäaikaisia toistuvia vatsakipuoireita tai suolen toiminnassa tapahtuvia epämukavia ulostamistiheyteen tai ulosteen laatuun (ripuli/ummetus). Muita tyypillisiä oireita ovat turvotuksen tunne, ilmavaivat ja vatsan ”möyriminen” (ääntely). IBS liitetään usein myös muihin ei suolistoperäisiin oireisiin, kuten dyspepsia, pahoinvointi tai närästys.

Oireet esiintyvät usein jaksoina ja vaikuttavat merkittävästi päivittäiseen elämään ja sosiaalisiin kanssakäymisiin. Monilla IBS-potilailla on pahojakin oirejaksoja, jonka jälkeen oireet sitten lievenevät tai jopa kokonaan häviävät.

Oireet liittyvät lisäksi usein syömiseen tai ulostamiseen.

Mikäli henkilö havaitsee suoliston toiminnassaan pysyviä muutoksia tai muita merkkejä tai oireita jotka voivat olla merkki vakavammasta sairaudesta, tulee hänen kääntyä lääkärin puoleen.

Lue lisää….

  • KIPU
  • TURVOTUS
  • ILMAVAIVAT
  • RIPULI
  • UMMETUS

Vatsakipu ja vatsakrampit ovat yleisiä IBS-oireita. Kipu lievenee yleensä kun suoliston ruoan kuljettamiseen liittyvä liike lakkaa.

    Vatsakipu ja vatsakrampit ovat yleisiä IBS-oireita. Kipu lievenee yleensä kun suoliston ruoan kuljettamiseen liittyvä liike lakkaa.

    Turvotus tai turvotuksen tunne on myös tyypillistä monille IBS-potilaille. Turvotusta helpottaa yleensä myös ulostaminen.

    IBS-potilaiden oireena on usein ilmavaivat. Kaasun määrä on yleensä samanlainen kuin ihmisillä, joilla ei ole IBS:ää, mutta kaasu aiheuttaa enemmän oireita IBS-potilaille.

    Jotkut potilaat kärsivät ripulista (IBS-D), joillakin se vuorottelee ummetusjaksojen (IBS-M) kanssa.

    Jotkut IBS-potilaat kärsivät ummetusjaksoista (IBS-C), kun taas toiset kokevat vuorotellen ummetusta/ripulia (IBS-M).

    IBS ALARYHMÄT

    IBS voidaan jakaa alaryhmiin ulosteen luonteen mukaan. IBS ripuli (IBS-D), IBS ummetus (IBS-C) ja IBS vaihtelevilla suolistoin oireilla tai sykleissä (IBS-M). Vallitsevilla oirepäiviksi luetaan päivät, jolloin henkilöllä on vähintään yksi poikkeava suolenliike.

    IBS-potilaiden oireet vaihtelevat usein eri alaryhmien välillä, ja muitakin alaryhmiä on ehdotettu sen mukaan:

    • IBS – suolen toimintahäiriöt
    • IBS – vatsakivut
    • IBS – turvotus
    • IBS – infektion jälkeinen
    • IBS – ravintosidonnainen
    • IBS – stressiperäinen

    Tulehduksen jälkeinen IBS on melko helposti tunnistettavissa. Tiedetään varmasti, että IBS voi kehittyä vaikean bakteerin tai viruksen aiheuttaman ripulin seurauksena.

    • IBS-C (vallitsevana ummetus)

    >25% suoliston liikkeistä BSFS1 tai 2 ja <25% suoliston liikkeistä ISFS 6 tai 7.

    Vaihtoinen luokitustapa epidemiologiselle tai kliiniselle käytännölle: Potilaat raportoivat, että epänormaalit suolenliikkeet ovat yleensä ummetusta (kuten tyyppi 1 tai 2 BSFS:ssä).

    • IBS-D (vallitsevana ripuli)

    > 25 % suolen liikkeistä BSFS 6 tai 7 ja < 25 % suolen liikkeistä BSFS 1 tai 2.

    Vaihtoehtoinen luokitustapa epidemiologiselle tai kliiniselle käytännölle: Potilaat raportoivat, että epänormaalit suolenliikkeet ovat yleensä ripulia (kuten tyyppi 6 tai 7 BSFS:ssä).

    • IBS-M (sekamuoto)

    > 25 % suolen liikkeistä BSFS 1 tai 2:lla ja > 25 % suolen liikkeistä BSFS 6 tai 7.

    Vaihtoehtoinen luokitustapa epidemiologiselle tai kliiniselle käytännölle: Potilaat raportoivat, että epänormaalit suolenliikkeet ovat yleensä sekä ummetusta että ripulia (yli neljäsosa kaikista epänormaaleista suolen liikkeistä oli ummetusta ja yli neljäsosa oli ripulia BSFS:n avulla).

    • IBS-U (luokittelematon)

    Potilaat, jotka täyttävät IBS:n ​​diagnostiset kriteerit, mutta joiden suolentoimintaa ei voida luokitella tarkasti yhteen edellä mainituista kolmesta ryhmästä, tulee luokitella IBS:ää sairastaviksi luokittelemattomiksi.

    >25% suoliston liikkeistä BSFS1 tai 2 ja <25% suoliston liikkeistä ISFS 6 tai 7.

    Vaihtoinen luokitustapa epidemiologiselle tai kliiniselle käytännölle: Potilaat raportoivat, että epänormaalit suolenliikkeet ovat yleensä ummetusta (kuten tyyppi 1 tai 2 BSFS:ssä).

    > 25 % suolen liikkeistä BSFS 6 tai 7 ja < 25 % suolen liikkeistä BSFS 1 tai 2.

    Vaihtoehtoinen luokitustapa epidemiologiselle tai kliiniselle käytännölle: Potilaat raportoivat, että epänormaalit suolenliikkeet ovat yleensä ripulia (kuten tyyppi 6 tai 7 BSFS:ssä).

    > 25 % suolen liikkeistä BSFS 1 tai 2:lla ja > 25 % suolen liikkeistä BSFS 6 tai 7.

    Vaihtoehtoinen luokitustapa epidemiologiselle tai kliiniselle käytännölle: Potilaat raportoivat, että epänormaalit suolenliikkeet ovat yleensä sekä ummetusta että ripulia (yli neljäsosa kaikista epänormaaleista suolen liikkeistä oli ummetusta ja yli neljäsosa oli ripulia BSFS:n avulla).

    Potilaat, jotka täyttävät IBS:n ​​diagnostiset kriteerit, mutta joiden suolentoimintaa ei voida luokitella tarkasti yhteen edellä mainituista kolmesta ryhmästä, tulee luokitella IBS:ää sairastaviksi luokittelemattomiksi.

    PI-IBS

    PI-IBS

    IBS-potilaiden alaryhmällä on oireita, jotka...

    DIAGONOSTIIKKA

    IBS on sairaus, jolla on laajalti hyväksytyt, hyvin määritellyt ja objektiiviset diagnoosikriteerit.

    Se määritellään uusiutuvaksi toiminnalliseksi suoliston häiriöksi oirepohjaisten diagnostisten kriteerien perusteella, jos havaittavissa olevia orgaanisia syitä ei ole.

    Oireet eivät ole spesifisiä IBS:lle, koska tällaisia ​​oireita voi joskus kokea melkein jokaisella henkilöllä. Erottaakseen IBS:n ​​ohimenevistä suolisto-oireista asiantuntijat ovat korostaneet IBS:n ​​kroonista ja uusiutuvaa luonnetta.

    Viimeisimmät kriteerit FGID:n, suolistosairauksien, kuten IBS:n, diagnosoimiseksi julkaistiin vuonna 2016 (Rooma IV).

    Rooma IV -kriteerit määrittelevät IBS:n ​​seuraavasti:

    Toistuva vatsakipu, keskimäärin vähintään 1 päivä viikossa viimeisen 3 kuukauden aikana, liittyy kahteen tai useampaan seuraavista kriteereistä:

    1. Liittyy ulostukseen

    2. Liittyy ulosteiden tiheyden muutokseen

    3. Liittyy ulosteen muodon (ulkomuodon) muutokseen

    Kriteerit täyttyvät viimeisten 3 kuukauden aikana, ja oireet ilmaantuvat vähintään 6 kuukautta ennen diagnoosia.

    IBS:N AIHEUTTAJAT

    IBS:n ​​tarkkaa syytä ei tunneta. Tutkimukset ovat tuoneet pari mahdollista selitystä sille, miksi jotkut ihmiset saavat IBS:n.

    Tutkimukset ovat osoittaneet, että suoliston mikrofloora eli bakteerit eroavat terveiden ja IBS-potilaiden välillä. Mikrofloorallamme on keskeinen rooli terveydessä ja suolistobakteerien muutokset voivat olla mukana IBS:ssä.

    Myös suolistossa olevien bakteerien ylimäärää (bakteerien liikakasvu) on ehdotettu mahdolliseksi syyksi.

      Lue lisää...

      • Kuten edellä mainittiin, gastroenteriitti – bakteerien tai viruksen aiheuttama suolistotulehdus – voi johtaa IBS:ään. Kuitenkin joillakin IBS-potilailla on myös lisääntynyt immuunijärjestelmän solujen määrä suolistossa, jopa ilman aiempaa gastroenteriittiä. IBS:ssä näyttää olevan immuunivaste, joka liittyy ainakin kipuun ja ripuliin.
      • Suolen seinämien sileät lihakset kuljettavat yleensä syömämme ruoan ruoansulatuskanavan kautta. Jos lihasliikkeet häiriintyvät, voi ilmaantua hitaasti/nopeammin IBS:n ​​kaltaisia ​​oireita – kaasua, turvotusta, ripulia, ummetusta. Suoliston lihasten toimintahäiriöt voivat olla osallisena IBS:ssä.
      • ”Suoliston aivojen” (enteerinen hermosto) ja sen kommunikointia aivojemme kanssa on myös ehdotettu olevan mukana IBS:ssä. Tämän monimutkaisen hermoston toimintahäiriöt voivat aiheuttaa normaalia suurempaa epämukavuutta suolen liikkeeissä IBS-potilailla.

      LUE LISÄÄ IBS:STÄ

      IBS-laukaisijat

      IBS-laukaisijat

      Ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) oireet voivat laukaista useat tekijät, kuten esimerkiksi...

      References:

      Blomquist L Osterberg E, Krakau I, et al. A population study on irritable bowel syndrome and mental health. Scand J Gastroenterol. 2000.

      F. Mearin, B. E. Lacy, L. Chang, W. D. Chey, A. J. Lembo, M. Simren, et al. Bowel Disorders. Gastroenterology. 2016.

      ICD 10. ICD 10

      P. et al. (MARCH 2016) Enck. Supplementary information S1 IBS Nat Rev Dis Primers. Nature Reviews. 2016.

      P. Enck, Q. Aziz, G. Barbara, A. D. Farmer, S. Fukudo, E. A. Mayer, et al. Irritable bowel syndrome. Nat Rev Dis Primers. 2016;2:16014.

      R. Spiller, Q. Aziz, F. Creed, A. Emmanuel, L. Houghton, P. Hungin, et al. Guidelines on the irritable bowel syndrome: mechanisms and practical management. Gut. 2007;56(12):1770-98.

      S. A. Walter, L. Kjellstrom, H. Nyhlin, N. J. Talley and L. Agreus. Assessment of normal bowel habits in the general adult population: the Popcol study. Scand J Gastroenterol. 2010;45(5):556-66.

      The Rome Foundation. Appendix A Rome III Diagnostic Criteria for Functional Gastrointestinal Disorders